keskiviikko 24. elokuuta 2016

Brave enough to love you

 Jou!

Pari viimeistä viikkoa ovat pitäneet mua kiireisenä. On ollut koulua, polikäyntejä, Tampereelle reissaamista, sekä Nurmijärvi-Hyvinkää-Nurmijärvi reissaamista. Länttään postaukseen randomisti kuvia, jotka eivät ole missään järjestyksessä, ei teksin tai kronologisen järjestyksen kannalta :D 
(Tää saattaa olla pitkä, joten koittakaa kestää!)

Koulu on alkanut ihan hyvin, muutamana päivänä olen saanut pienehkön ahdistus/paniikkikohtauksen, jotka ovat sitten menneet suht nopeasti ohi kun on jutellun luokkalaisen kanssa tupakalla.
Näin alkuun meillä on ollut traktoreiden ja tuotantoeläinten parissa touhuamista.
Ollaan suoritettu ajoonlähtötarkastuksia ja päästy jopa traktorin rattiin ajelemaan. Itse olen pahasti jäljessä muista ja hommat ovat vähän hakusessa, kun olen istunut polilla testeissä. 
Noh, osaan jotenkin käynnistää traktorin ja pääsen eteenpäin, siinä missä muut harjoittelevat pujottelua ja peruuttamista. Mutta enköhän mä vielä kiri muut! :D 



 Tuotantoeläinten kanssa on ollut mielenkiintoista, ollaan perehdytty käytännössä ja teoriassa nautaan, sekä pienesti lampaisiin, kanoihin ja vuohiin. Parin viikon päästä onkin jo ensimmäinen navettavuoro, joka kestää koko viikon. Pääsen siksi aikaa asumaan koulun asuntolaan. 
 Lindsey Stirlingin uusi levy tuli viimein! Sitä on tullut luukuteltua, kunnes Spotify Premium loppui.






 Matkalle jäänyt Nuori kuuntelija -klubikorttikin löysi viimein perille!













Asukuvia ei ole kait tullut hirveästi otettua tai sitten en vain löytänyt. Kouluun oon laittanut vaan mukavat vaatteet, joista ei haittaa vaikka likaantuvat. Kunnon varusteet pitäisi ostaa, jahka saan rahaa :D

But all for now - Sayonara!~
~ Sandra

torstai 28. heinäkuuta 2016

Varjelen sun päiväkirjaa, pöly peittää kansikuvaa

Tässä on ehtinyt olemaan pitkä hiljaisuus blogi(e)n puolella, kuin Youtubessakin. Tähän väliin on ehtinyt mahtua paljon, niin hyvää kuin huonoakin (näin hienostellusti sanottuna). 
Tällä hetkellä räpiköin mutaisessa kuopassa, josta on vaikea päästä ylös. 
Kiivetessäni kohti korkealla olevaa reunaa, tuntuu kuin pohjaa lähtisi alta ja kuoppa vain syvenisi allani.
Välillä saan hetkellisesti reunasta tai korkealta seinämästä kiinni, mutta kun olen tarttumassa toisella kädelläni korkeammalle - materiaali murenee käsissäni ja putoan alas, saaden niskaani murtuneen materiaalin. 
Välillä taas tuntuu, että seinien materiaaliin ei pysty tarttumaan tai niistä ei saa kunnollista otetta. 

"Tärkeintä on ettet sinä koveta sun sydäntäs koskaan
Jonkunhan on uskottava että vielä rakkaus voittaa"

Yritän tässä palailla takaisin, ainakin kirjoittelemaan. Ja toivottavasti myös iloisempien kuulumisien kanssa :p
Vietän loppulomaani vanhempieni luona Tampereella vahtien kissoja. Kotiin palatessani mua odottaakin jo kohta alkava uusi koulu. Hieman jännittää!
Aloittaako teistäkin joku tänä syksynä uudessa koulussa?

Sayonara!~
Sandra










Dress - H&M
Leggings - H&M?
Heels - From Mom
Wig - Ebay